Miiran loman ajankohta selvisi viime tipassa perjantain ja lauantain välisenä yönä. Olimme sopineet Helsingin reissun jo aikoja sitten, joten vaihtoehdoksi jäi vain mennä Hulluille päiville pääkaupunkiseudulla. Lopulta päädyimme Jumboon. Olimme paikalla kahdeksalta ja saimme palvelutiskille vuoronumeron 495 (300 oli ensimmäinen) ja nettikoneille vuoronumero 139 (alkoivat nollasta).

Ensimmäisen tunnin palloilimme Jumbossa, mutta molemmat jonot olivat edenneet vain noin 20 numeroa, joten ajoin Miiran vanhempiensa luokse ja nukkumaan. Minä vietin appivanhempien kanssa pari tuntia ja sitten takaisin Jumboon. Olin paikalla aika tarkkaan klo 11 ja nettijono oli numerossa 81. Epätoivo meinasi vallata. En muista missä numerossa palvelutiskillä oltiin menossa, koska halusin ensisijaisesti nettikoneille.

Puoli kahdentoista maissa anoppi soitteli, missä mennään ja silloin nettijono oli vasta numerossa 91. Mutta sitten alkoi numerot liikkua nopeampaan. Ihmiset olivat kyllästyneet jonottamaan tai eivät vaan sattuneet olemaan paikalla. Viimeisen tunnin aikana numerot viuhuivat hurjaa tahtia, koska jo 12.30 minulla oli varaustuloste kädessä. Menopaluu HEL-LHR-HEL kahdelta hengeltä yhteensä 360,30 euroa. Kyllä kannatti jonottaa. Samalla sitten tuli ostettua lentosukat ja vaellussukat reissuakin varten (ja jotain pientä muutenkin, kyllä odottelu piti jotenkin palkita).

Matkalle lähdetään tiistaina 29.5. ja paluulento Suomeen maanantaina 18.6.

Meillä on hurjat suunnittelut menossa ja tämän hetken suurin ongelma on, miten pääsemme Kennacraigin lauttasatamasta Skotlannin reunoilta ihmisten ilmoille perjantai-iltana, kun lautta tulee satamaan 20.20. Luultavasti jätämme sen sattuman ja seikkailun varaan, pakko sieltä jotenkin on pois päästä, vaikka nyt näyttääkin siltä, ettei ainakaan julkisilla ole toivoa.